Oletko koskaan pelannut ristiseiskaa? Tämä hyvin yksinkertainen peli on korttipelien klassikko, joka on ollut olemassa jo yli 100 vuoden ajan. Peli tunnetaan maailmanlaajuisesti myös nimillä “sjuan”, “fan tan”, ja Suomessa nimellä “pihistys”. Se on helppo oppia, ja se sisältää myös paljon muunnelmia, joilla omasta pelistä voi tehdä jokaisella pelikerralla erilaisen. Tässä artikkelissa käymme läpi ristiseiska-korttipelin tärkeimmät säännöt.
Millainen peli ristiseiska on?
Ristiseiskaa sanotaan eroon korteista -peliksi, ja sen tarkoituksena on pelata oma käsi tyhjäksi. Ristiseiska on moninpeli, jossa pelaajia voi olla kahdesta henkilöstä useampaan. Mitä enemmän pelaajia, sitä jännittävämmäksi peli muuttuu. Pelistä on käytössä myös muutamia sääntömuunnelmia, joista kerromme lisää tässä artikkelissa.
Miten ristiseiskaa pelataan?
Perinteisesti ristiseiskaa pelataan 52 kortin korttipakalla, jossa on neljä maata; hertta, ruutu, ässä ja risti. Pakkaan voi lisäksi jättää jokerit tai ottaa ne pois riippuen siitä, haluaako pelata jokeri-korteilla tai ilman. Pelistä on olemassa myös muita muunnelmia, joissa peliä voidaan vaikeuttaa, tai ristiseiskaa voi pelata vaikka kahdella korttipakalla. Tässä artikkelissa käymme läpi kuitenkin vain yhden kortin ristiseiskapelin säännöt.
Pelin tavoite
Ristiseiskan tavoitteena on saada oma pelikäsi tyhjäksi ensin ja näin voittaa peli. Peli myös päättyy siihen, kun ensimmäinen pelaaja on saanut pelattua kätensä tyhjäksi.
Pelin kulku
Peli aloitetaan sekoittamalla 52 kortin korttipakka, ja jakamalla se pelaajien kesken. Kortteja jaetaan, kunnes ne loppuvat, mikä tarkoittaa, että osalla pelaajista voi olla eri määrä kortteja.
Jaon jälkeen jokainen pelaaja tutustuu kortteihinsa, ja pelin aloittaa se, kenen käsikorttipakasta löytyy ruutuseiska. Ruutuseiska lyödään pöydän keskelle kuvapuoli päälle päin, ja tämän jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Seuraava pelaaja voi lyödä oman korttinsa pöytään noudattaen seuraavia sääntöjä:
- Pöytään lyödyn ristiseiskan viereen voi lyödä minkä muun tahansa maan seiskan ristiseiskan viereen.
- Pöydässä olevan seiskan alapuolelle saa pelata saman maan kuutoskortin.
- Mikäli pöydästä löytyy jonkin maan seiska ja kutonen, voi seitsemän yläpuolelle lyödä saman maan kahdeksikon kortin.
- Kun saman maan kuutonen ja kahdeksikko ovat pöydällä seiskan ylä- ja alapuolella, saa tämän jälkeen kuutosen päälle lyödä pienempiarvoisia kortteja niiden oikeassa järjestyksessä (5, 4, 3, 2, Ä).
- Kahdeksikon päälle voi ryhtyä lyömään isoja kortteja niiden oikeassa järjestyksessä (9, 10, J, Q, K).
Pelin päättyminen
Ristiseiskapeli päättyy kun kaikkien maiden kortit on lyöty omiin pinoihinsa niiden oikeissa järjestyksissä, eli 7, 6, 5, 4, 3, 2, Ässä, ja 8, 9, 10, J, Q, K. Jokainen pino suljetaan, ja se, joka ensimmäisenä pääsee eroon korteistaan, on pelin voittaja. Peliä voidaan jatkaa myös siihen pisteeseen kunnes enää yhdellä pelaajalla on kortteja kädessään.
Ässän ja kuninkaan pelaaminen
Ässän ja kuninkaan pelaamista sanotaan pakan sulkemiseksi. Ässä on sarjan pienin kortti, ja kuningas vuorostaan pakan suurin kortti. Kun pelaaja pelaa maan pinoon viimeisen kortin kummasta tahansa päästä, eli ässän tai kuninkaan, hän sulkee pinon. Lyödessään viimeisen kortin, pelaajan täytyy myös kääntää täysinäinen maasarja nurinpäin.
Pinon sulkemisesta pinon sulkenut pelaaja saa käyttöönsä uuden pelivuoron, ja saa lyödä seuraavan kortin pöytään. Myös jos seuraava pelattu kortti on ässä tai kuningas, saa sama pelaaja jatkaa edelleen seuraavalla lyöntivuorolla. Jos pelaaja ei halua jatkaa, hän voi antaa pelivuoronsa seuraavalle pelaajalle.
Ristiseiska-pelin säännöt
Ristiseiskan sääntöihin kuuluu pelikorttien lyönti pöytään oikeassa järjestyksessä tavoitteena tyhjätä oma käsipakka. Muita ristiseiskaan liittyviä sääntöjä ovat mm. pihistäminen, pyytäminen, pantti sekä pisteidenlasku. Kuten sanottu, peliä voi pelata myös muunnelmana, jossa korttipakkaan lisätään jokerit, ja niitä käytetään pelissä.
- Pisteidenlasku: Peliä voi pelata joko pisteenlaskulla tai ilman. Peli etenee normaalisti siihen saakka, kunnes ensimmäinen pelaaja on tyhjännyt oman kätensä ja voittanut pelin. Tämän jälkeen häviäjät saavat miinuspisteitä käteen jäävistä korteista. Korttien pisteluku voi olla joko 1 piste per kortti, tai pisteet lasketaan käteen jäävien korttien silmäluvun mukaan.
- Pantti: Pantti on eräänlainen sakotusjärjestelmä, ja pantin voi saada, jos ei pysty omalla lyöntivuorollaan lyömään korttia pöytään. Pantin arvo on yleensä joko 25 pistettä pisteenlaskua käytettäessä tai erillinen pantti, joka voi olla pieni esine. Mikäli käytetään pientä esinettä, se siirtyy aina seuraavalle pelaajalle, joka ei voi lyödä korttia pöytään. Pistelaskujärjestelmässä sakkopisteet eivät siirry, vaan ne lasketaan pelaajan lopulliseen pistesaldoon.
- Pyytäminen: Pyytäminen on toinen muoto, jota voidaan käyttää pantin tilalla. Jos lyöntivuorossa olevalta pelaajalta ei löydy omasta käsipakasta sopivaa korttia, voi hän pyytää uutta korttia edelliseltä pelaajalta. Tällöin edellisen lyöntivuoron pelaaja saa sakottaa lyöntivuorossa pelaajaa ja antaa ylimääräisen kortin omasta pakastaan. Tämän kortin pelaaja voi lyödä pöytään seuraavalla kierroksella, mikäli kortti on sopiva. Sakottajalla on pelissä strateginen etu, ja hän voi niin halutessaan antaa erittäin epäsopivan kortin, ja hidastaa pelikaverinsa peliä. Kortin voi antaa vain, jos edellisellä pelaajalla on pakassaan yli kaksi korttia. Pyytäminen toimii kaikilla muilla pelikierroksilla, paitsi ensimmäisellä. Jos ensimmäisellä kierroksella ei voi lyödä korttia pöytään, voi sanoa “ohi”, ja lyöntivuoro siirtyy seuraavalle.
- Jokerit: Jokereilla on pelissä tärkeä rooli, ja jos jokeri-kortit otetaan mukaan peliin, ovat ne pelin arvokkaimpia kortteja heti ristiseiskan jälkeen. Pelissä jokerin voi lyödä minkä tahansa kortin päälle, jolloin se kumoaa alkuperäisen kortin. Jokeri voidaan myös nostaa pelipöydästä takaisin omaan käsipakkaan korvaamalla jokeri sillä kortilla, jolla se oli korvattu. Jos jokerin päälle on lyöty toinen arvokortti, ei jokeria enää voi korvata, ja korvattu kortti muuttuu niin sanotuksi kuolleeksi kortiksi. Kuollutta korttia ei voi enää lyödä, ja se jää aina häviäjän käteen.
- Pihtaaminen: Pihtaamisella tarkoitetaan, että se pelaaja, kenellä on kortti numero seitsemän, ei lyö sitä pöytään. Pihtaaminen on strateginen päätös ja tapa häiritä muita pelaajia. Jos pelaaja ei lyö korttia pöytään, hän myös estää muita pelaajia etenemästä, ja parantaa omia voittomahdollisuuksiaan.
Korttien jako
Ristiseiska-pelissä käytetään 52 kortin pakkaa, jossa on neljä maata. Pelin alussa pakka sekoitetaan, ja kaikki kortit jaetaan pelaajille kunnes käsipakka loppuu. Käsikorttien määrä riippuu pelaajien määrästä, ja korttien määrä voi olla eri osalla pelaajista.
Korttien jakaminen pelin päättymisen jälkeen
Kun peli on päättynyt joko niin, että yksi pelaaja on tyhjännyt kätensä, tai niin, että enää yhdellä pelaajalla on kortteja kädessään, tapahtuu joko pisteenlasku ja/tai korttien uudelleenjako. Mikäli käytetään jälkimmäistä tapaa, pelin häviäjästä tulee seuraavalla kierroksella korttien jakaja. Yleensä, mikäli pelataan pistelaskupeliä, kortit jaetaan uudelleen häviäjän toimesta. Mikäli ei käytetä pistelaskua, voidaan peli päättää tähän eikä uutta kierrosta enää jaeta.
UKK
Tässä usein kysytyt kysymykset liittyen ristiseiska-korttipeliin.
Millainen peli ristiseiska on?
Ristiseiska on eroon korteista -peli, joka on hyvin helppo oppia. Pelissä tarkoituksena on päästä ensimmäisenä eroon omista käsikorteista ja voittaa peli.
Miten ristiseiska etenee?
Ristiseiska etenee niin, että pelin kortteja järjestetään maiden ja niiden järjestysluvun mukaan. Pelin aloittaa se, jolle on jaettu ristiseiska, jonka jälkeen vuoro kiertää pöydässä myötäpäivään pelaajien kesken.
Kuinka suuri mahdollisuus on voittaa ristiseiskassa?
Ristiseiskassa on hyvät mahdollisuudet voittaa, jos pelaajalla on strategista silmää. Pelin voittomahdollisuuksiin vaikuttaa myös se, millaista sakotusjärjestelmää ja sääntöjä käytetään. Mikäli pelipakassa on käytössä jokeri-kortit, niiden avulla on mahdollista parantaa omia voittomahdollisuuksia.